Eddie ei ollut vain tiimipäällikkö, hän oli persoona ja mestarikertoja. Hän tunnisti lahjakkuuden, kuten Schumacherin, ja piti huumorin yllä mekaanikkojen keskuudessa. Eddien johtama tiimi oli kuin kiertueella oleva rock-yhtye: karismaattinen ja kaoottinen, mutta sydämellinen. Tämä henki elää yhä Aston Martinin riveissä, jossa hänen uskollisia työntekijöitään työskentelee edelleen.
Vaikka F1:n suosio kasvaa, sen myötä tulevat myös isot rahat ja tiukka imagokontrolli. Riskinä on, ettei totuutta uskalleta kertoa yritysjohtajien tai sosiaalisen median reaktioiden pelossa. Eddie puolestaan sanoi mielipiteensä suoraan, piittaamatta trendien mukaisuudesta. Hänellä oli reiluus ja oikeudenmukaisuus sydämessään, ja tarvittaessa hän puolusti toimittajia.
Eddie saattoi olla ajoittain brutaali ja arvaamaton, mutta juuri se teki hänestä aidon ja rakastettavan. Hänen myötään F1 ei ollut vain numeroita ja rengaskulutusta, vaan ihmisiä, egoja, intohimoa ja riskejä. Parhaimmillaan hän oli oman perheensä parissa, antaen heille mahdollisuuden loistaa.
Eddie Jordanin kaltaisia hahmoja ei enää ole. F1 jatkaa kehitystään, mutta ilman Eddieä se on hitusen vähemmän hullumpi ja kapinallisempi laji. Hänen kaltaisensa hahmot ovat korvaamattomia, ja heidän puutteensa tuntuu aina.
Eddie Jordanin poistuminen F1-maailmasta on suuri menetys, sillä hänen kaltaisiaan aitoja ja kapinallisia hahmoja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Hän piti ihmisen ja intohimon keskiössä maailmassa, joka on muuttumassa yhä kiillotetummaksi.
